torstai 27. syyskuuta 2012

Enää 3 päivää...

...niin Lennin serkku muuttaa Vaasaan!!! Jee!!!! Mä odotan NIIN kovaa sitä! Voi sitä onnenpäivää sunnuntaina kun Katja saa avaimet käteen ja muuttokuorma saapuu. Ens kesänä pojat jo 'leikkii' (Lennon tuhoaa Mion leikkejä) yhdessä:)

Nyt kun vielä saatais Tanja kotiin niin kaikki olis täydellistä:)

Tässä muutama kuva tästä päivästä:

Menossa kylpyyn.

Hyvin epäileväinen

Mummu on paras <3

Mummu höpöttää ja Lennon kuuntelee

maanantai 24. syyskuuta 2012

2 kuukautta

Meidän iki ihana poika täytti muutama päivä sitte 2 kuukautta! Tänään aamulla meillä oli neuvola, strategiset mitat olivat: 61cm / 6470g. Isosta pojasta siis kyse.
Neuvolantäti kehui Lenniä hyvin kehittyneeksi ja ihmetteli kuinka se jo jokeltelee niin paljon:) Rokotusohjelmaa aikaistettiin kuukaudella (Kenia reissun takia) ja poika sai tänään yhden piikin reiteen (auts) ja yhden rokotteen suuhun. Hyvin pärjäs pikkunen baban sylissä ja minä pussasin otsaa. Rakas itki vaan muutaman sekunnin ja sen jälkeen kaikki oli hyvin taas <3

Nää kaks kuukautta on ollu mun elämän parhaimmat. Nautin jokaisesta päivästä NIIN paljon ja tuntuu että nyt vasta elämässä on OIKEESTI sisältöä ja tarkotusta! Oon niin ylpee meidän perheestä. Tää huusholli toimii kun hyvin rasvattu kone, kaikilla on aikaa tehdä sitä mikä on tärkeää (salilla käyminen, kavereiden kanssa hengailu...yms) ja kuitenki jää myös aikaa olla yhdessä perheenä. Lapsen saaminen ei kuitenkaan oo ihan läpihuutojuttu, sen huomaa että välillä tulee kyllä kinasteltua enemmän kun aikasemmin...(kuka jätti vaipat vessaan? miks lattialla on maitoo? kuka saa lähtee treenaamaan eka?...) Ennen Lenniä käytiin salilla melkein aina yhtäaikaa joten illalla oli enemmän aikaa olla yhdessä...nyt jos molemmat menee salille niin sen täytyy tapahtua vuoroissa ja siinä kuluu kyllä koko ilta ennenku kokoonnutaan taas kaikki kotosalle. En kuitenkaan vaihtais päivääkään pois <3

Housunnapit piti jättää auki ku masu oli niin pullee :)


sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Kuvia Tanjan pyynnöstä:)

Katja tädillä oli oikeet otteet, Lennon nukahti heti käsittelyyn:)


Pukeminen on syvältä

lauantai 22. syyskuuta 2012

Busy mama

On niin paljon meneillään että ei ehdi kirjottaa tänne...Mammalomalla on paaaljon kiireisempää kun jos olis töissä :) Jokaiselle päivälle on jos jonkinäköstä treffiä muiden mammojen kanssa. On niin ihanaa olla kotona, en olis uskonu että avautuu ihan toisenlainen maailma kun tulee äidiksi. Elämä on paljon parempaa kun on lapsi, jollaintavalla tuntuu että on tärkeä tehtävä joka pitää hoitaa kunnialla. Lennonin onnellisuus ja hyvinvointi on numero 1 meidän elämässä. Sehän ei tarkota että me oltais unohdettu toisiamme parina mutta kieltämättä täytyy myöntää että sitä on jollaintavalla sivullinen ja poika menee edelle. Täytyy kehitellä jonkinnäköstä deittiä meille kahdelle jotta me ei unohdeta olla myös bibi ja bwana eikä aina vaan mamma ja baba.

Mion näkönen vai mitä?

Pikku juntti
Serkukset <3

Gammal gubbe me afrikanska reinot på :)

tiistai 11. syyskuuta 2012

Arki...

Joskus päivät näyttää tältä:

Aamulla nukutaan kaikki melko pitkään. Lennon ulkona ekoja päikkäreitä jo klo. 7-8 aikoihin ja me omassa sängyssä. Heräillään kymmenen aikoihin ja syödään aamupalaa ja seurustellaan Lennin kanssa tunti. Sitte vauva takas unten maille ja baba tekee lähtöä salille n klo 13 (melkein joka päivä). Päivän toiset päikkärit kestää yleensä myös 3h joten minä siivoilen ja surffaan (tästä tavasta pitäis kyl päästä eroon tai ainakin vähentää netissä roikkumiseen kuluvia tunteja). Sitte kaappaan pojan autoon ja ajan kaupunkiin ja tehdään lapsenvaihdos. Minä saan babalta pyörän ja baba saa multa auton ja lapsen. Sen jälkeen suuntaan ite salille ja miehet lähtee kotiin. Illalla seitsemän aikoihin ollaan taas kaikki kotosalla ja iltarumba (lue: kitinä, kanniskelu) alkaa ja poika yleensä simahtaa n. klo 22.

Sanoisin että arki on aika mukavaa. Vietetään paljon aikaa yhdessä mutta myös omat harrastukset on tärkeitä ja molemmat saavat tehdä sitä mistä tykkää. Ainoa hetki kun vauvanhoito on raskasta on illalla kun ei tiedä mitä kitisevä ja tyytymätön vauva haluaa. Väsy on kova sen tietää jokainen täällä mutta kun unesta ei saada kiinni niin mitäs sitte tehdään. Rinnalle ei nukahdeta, sänkyyn ei todellakaan nukahdeta vaan ainoa keino saada hiljaisuus taloon on kantaa poikaa. Mä en jaksa joten se homma on 100% baban heiniä. Nyt jännittääkin kun hän menee tänään yövuoroon! Miten mä pärjään? Onneks äiti tulee illalla tänne joten voidaan vähän vuorotella kantamisen kanssa. Jooooo, tiedän että ei pitäs totuttaa kanniskeluun mutta mitä muita vaihtoehtoja on? Dumpata poika äänieristettyyn huoneeseen? Valitettavasti se ei oo vaihtoehto..

Lennon muuttuu koko ajan eikä koskaan tiedä varmuudella minkälainen päivä/ilta on edessä. Se mikä toimi eilen illalla ei todennäkösesti enää toimi tänään...ja vaikka tänään olis kitinäilta niin se ei välttämättä tarkota että tänäänkin olis...mutta sanotaanko että viimeset 4 iltaa se on ollu just sitä.

Asiat jotka auttaa mua jaksamaan on:

- Lennonin pitkät päiväunet, silloin otan takas univelkaa.
- Hyväntuulinen poika päivisin. Hymyilee ja jokeltelee. 'Vastaa' kun hänelle laulaa ja juttelee.
- Poika suostuu juomaan maitonsa myös pullosta ---> pääsen kotoa pois silloin kun huvittaa. Baba hoitaa poikaa yhtä hyvin kuin minä.
- Baba hoitaa nukuttamiset aina kun ei ole töissä--> minä meen nukkumaan ajoissa.
- Treenaaminen
- Kun poika nukkuu ulkona mamma luukuttaa musiikkia täysillä (aah, niin rentouttavaa) :)
- Rento asenne siihen että myös muut saavat kunnian hoitaa tätä ihanaa vauvelia, ei vaan minä ja baba. Meitä on siunattu monella aikuisella jotka tykkäävät ja haluavat hoitaa Lenniä.

lauantai 8. syyskuuta 2012

Lauantai

Eilen oltiin Annikan ja Pian kanssa leffassa kattomassa Magic Mike. Voin suositella kaikille jotka tykkää hyvistä pepuista ja todella komeista miehistä:) Kun tulin kotiin tehtiin vuoronvaihdos ja baba lähti poikien iltaan. Minä jäin Lennonin kanssa kaksin ja ilta sujui ihan hyvin. Viimeset kaksi iltaa on ollut selvästi vähemmän kitinää ja kun pumppaan maidon minimiin niin poika syö PALJON tyytyväisemmin ruokansa ja illallahan rinnalla olo on hänen lempipuuhaansa. Ehkä se 'tankkaaminen' on yhtä paljon ruuan kuin myös läheisyyden tankkaamista joten maitoa ei tarvi hurjan paljon olla*. Koko ilta istuin vauva sylissä ja molemmat nautti tästä mys kvällenistä:)

*(Illalla L on paljon herkemmin ärsyyntyvä liikamaidolle kun taas esim aamulla ei niin haittaa vaikka sitä vähän paineella tulisikin. Joka tapauksessa toivotaan että jatkossakin illat sujuu näin:) )

Aamulla kun noustiin niin sisämittari näytti 19 astetta! Taitaa olla aika laittaa lämmitys päälle? Vauvalle laitoin heti tavallisten vaatteiden päälle fleecehupparin ja aloin miettiä et mitä laitan hänelle päälle kun hän siirtyy ekoille päikkäreille ulos. Ulkona on +4/5 astetta. Tässä kuvina mitä puin hänelle päälle:

talvitöppöset+tuplapipo 

äitiyspakkauksen vanupuku

päälle vielä äitiyspakkauksen täkki joka on paksu

Toivotaan että näillä tamineilla olis tarpeeks lämmin. Oletan että jos pikkunen palelee niin hän siitä ilmoittaa. Kuuma tuskin tulee koska ulkona on NIIIIIN kylmä!

Mitä te olisitte laittaneet vauvalle päälle? Enemmän vai vähemmän vaatetta? Kertokaa!

perjantai 7. syyskuuta 2012

Iltalevottomuus

Täällä on alkanut se kuuluisi iltalevottomuus....rauhallisesta, kokoajan nukkuvasta pojasta on kuoriutunut iltaähisijä joka vaatii syliä, kanniskelua ja ruokaa. Iltasin Lennonin on vaikea löytää rauhaa ja vaikka olisi kuinka väsy niin nukkua ei malta. Joskus saattaa torkahtaa rinnalle tai baban syliin mutta kyse on n. 10-15min. Sitte taas puhistaan ja ähistään ja mikää ei oo kauaa hyvin. Onneks itkua ei edelleenkään kovinkaan paljoa tule, pientä kitinää ja jos ei tarpeeks nopeeta nouse ylös heijaamaan niin sitte saattaa tulla pieni itku. Aamut ja päivät taas sujuu niin hienosti, hymyillään, syödään raivoamatta, nukutaan pitkiä unia ja ollaan muutenkin tyytyväisiä elämään. Toivotaan että illat rauhottuis pian ja että poika olisi extra armollinen mulle kun baballa alkaa taas yövuorot...

Tähänastinen pelastus on ollu se että baba on kotona. Hän jaksaa paljon paremmin kanniskella poikaa. Tavallinen näky meillä on että miehet ravaa asuntoa ees taas ja (baba) laulaa kovaan ääneen jotain tuutulaulua swahiliks. Tähän Lennon yleensä hetkeks nukahtaa kunnes se taas tajuaa et illat on syvältä. Mä oon saanu mennä nukkumaan ajoissa ja Peter on jääny valvomaan ähisijän kanssa. Sitte oon 3-4h kuluttua vasta heränny syöttämään. Tää on avain siihen että jaksan hyvin :) Kiitos baba että oot olemassa, mitä me tehtäis ilman sua <3

Normi elämään palaaminen!

Eilen oli jälkitarkastus Soilin luona. Baba oli niin väsyny aamulla että minä ja Lennon hiivittiin ulos ja jätettiin hänet lataamaan pattereita. Oli niin kiva nähdä Soilia parin kuukauden tauon jälkeen. Meillä oli pieni lahja jostä hän ilahtui kovasti. Siirryttiin sitten lääkärin vastaanotolle ja suureksi yllätykseksi sain juuri sellaisen vastauksen liikuntakysymykseen josta olin vain voinut uneksia! Lääkäri sanoi että saan harrastaa kaikkea liikunta AIVAN VAPAASTI! Ei tartte varoa aerobikkiä, juoksua, hyppyjä tai edes vatsalihasten tekemistä! Mulla meni iho kananlihalle ja sillä sekunnilla aloin miettiä mitä tunteja illalla olisi tarjolla gymillä.

Klo 16 lähdin kotoa, pyöräilin kaupunkiin. Ostin uudet lenkkarit ja tukevat, hyvät urheiluliivit. Sitten pyörä kohti palosaarta ja step tuntia! Ai että tuntui hyvältä hengästyä ja hikoilla! HALLELUUUUUJAAAA. Tätä oon kaivannu raskausviikosta 23 asti kun kaikki kivat lajit piti lopettaa...

Nyt voin siis taas elää normaalisti ja nauttia mun salijäsenyydestä täysillä! :)

tiistai 4. syyskuuta 2012

Kuvia

Niin iloinen

Päikkäreille lähdössä baban tuutulaulun saattelemana




maanantai 3. syyskuuta 2012

Pieni ongelma

Olen viikkojen ajan kehitelly kasvavaa ongelmaa itelleni. Toisesta synnytyksen jälkeisestä päivästä saakka mulla oli PALJON maitoa, joten aloin pumppaamaan sitä aina vähän. Samalla saatiin pakkaseen maitoa josta olis hyötyä kun baba jää Lennonin kanssa yksin. No, sitte kun L oli n. viikon vanha soitin Vaasan keskussairaalan maitokeittiöön ja sain kuulla että maitoluovuttajia tarvitaan. Sain heiltä sähköpumpun ja aloin pumppaamaan maitoa iltaisin ja joskus myös aamuisin. Kuten tiedämme, maitotuotannossa vallitsee kysynnän ja tarjonnan laki eli maitoa on tällä hetkellä niin että voisin syöttää kolmea vauvaa. Ihan kiva sairaalan kannalta jonne oon kiikuttanu 5kg maitoa tähän asti mutta vähemmän kiva mulle ja Lennille, en voi lähteä kotoa pidemmäksi aikaa ilman pumppua VAIKKA mulla olis Lennon mukana koska maitoa kerääntyy niin nopeasti niin paljon että poika ei voi syödä (tukehtumatta) ellen ensin pumppaa...
Pitääpä lopettaa tuo pumppaaminen vähitellen, siitä on enemmän haittaa kun hyötyä...