...on ohi. Selvittiin siitä todella kunnialla:) Lenni on nukkunu tavalliseen tapaansa hyvin eikä yön aikana ole kuultu yhtään parkaisua. Poika söi klo 00, 03 ja 06 ja nyt hän nukahti uudelleen joten taidan mennä takas nukkumaan yhdessä baban kanssa kunhan hän tulee töistä. Lenni nukkui sohvalla ja minä omassa sängyssä, heräsin kuitenkin aina ähinään ja kaappasin pojan rinnalle ennen kun hän ehti alkaa huutaa. Rakas poika <3
maanantai 30. heinäkuuta 2012
Luulot vs. todellisuus
Nyt ollaan eletty Lennin kanssa reilu viikon. Mulla oli kaikenlaisia ennakkoajatuksia siitä mitä vauva arki on. Luulin että:
- se olisi vaikeaa ja raskasta
- olisi jatkuva väsy
- olisi vaikeaa lähteä kotoa ilman vauvaa
- pyykkimäärä ei lisäänny
kaikki nämä luulot olivat vääriä :)
Vauvanhoito on helppoa ja ennenkaikkea IHANAA! On aivan mahtavaa huomata kuinka vauva rauhoittuu kun itse on rauhallinen. Eilen annettiin Lennin maata ilkosillaan olkkarin lattialla jotta peppu saisi vähän ilmakylpyä. Hetken siinä maattuaan rasvasin pojan ja hieroin rauhallisesti koko kehon. Sitten puettiin päälle ja käänsin pojan kyljelleen ja piirtelin hänen selkään sormin. Lenni silmin nähden nautti rauhallisesta kosketuksesta. Ihana ihana poika <3
On myös palkitsevaa huomata että kun hän on rauhaton niin osaamme tulkita hänen hätäänsä ja vastata hänen tarpeisiinsa. Uskon että hänellä on turvallinen olo meidän kanssa.
Väsymyksestä en tiedä mitään. Vaikka nukummekin ehkä vähemmän nyt kuin aijemmin niin se on OMA valintamme. Olemme pirteämpiä ja nousemme yleensä koko perhe ylös klo 9 kun ennen Lenniä nousimme vasta puolenpäivän aikaan. Syy miksi sanon että niukempi uni on oma valintamme johtuu siitä että Lennonhan nukkuu lähes koko ajan joten mekin voisimme nukkua jos haluaisimme. Mutta koen olevani niin pirteä että en kaipaa unta enempää. Toki välillä nukumme päikkäreitä jos siltä tuntuu.
Mun kotoa lähteminen ilman Lenniä ei oo ollu ongelma. Oon kolmesti jättänyt pojat kahden muutamaksi tunniksi ongelmitta. Onhan babakin jättänyt meidät kahden useasti kun on käynyt salilla tai viljelemässä eikä se ole ollut ongelma. Elämä ei ole muuttunut kovinkaan radikaalisti.
Luulin että pikkuvauvat ei sotke koska vaan makaavat paikallaan...muahahaaa....i was so wrong. Lenni kakkaa ja pissaa aina uusille pyyhkeille ja vaatteille joten pyykkiä on TODELLAKIN enemmän ku aikasemmin :)
- se olisi vaikeaa ja raskasta
- olisi jatkuva väsy
- olisi vaikeaa lähteä kotoa ilman vauvaa
- pyykkimäärä ei lisäänny
kaikki nämä luulot olivat vääriä :)
Vauvanhoito on helppoa ja ennenkaikkea IHANAA! On aivan mahtavaa huomata kuinka vauva rauhoittuu kun itse on rauhallinen. Eilen annettiin Lennin maata ilkosillaan olkkarin lattialla jotta peppu saisi vähän ilmakylpyä. Hetken siinä maattuaan rasvasin pojan ja hieroin rauhallisesti koko kehon. Sitten puettiin päälle ja käänsin pojan kyljelleen ja piirtelin hänen selkään sormin. Lenni silmin nähden nautti rauhallisesta kosketuksesta. Ihana ihana poika <3
On myös palkitsevaa huomata että kun hän on rauhaton niin osaamme tulkita hänen hätäänsä ja vastata hänen tarpeisiinsa. Uskon että hänellä on turvallinen olo meidän kanssa.
Väsymyksestä en tiedä mitään. Vaikka nukummekin ehkä vähemmän nyt kuin aijemmin niin se on OMA valintamme. Olemme pirteämpiä ja nousemme yleensä koko perhe ylös klo 9 kun ennen Lenniä nousimme vasta puolenpäivän aikaan. Syy miksi sanon että niukempi uni on oma valintamme johtuu siitä että Lennonhan nukkuu lähes koko ajan joten mekin voisimme nukkua jos haluaisimme. Mutta koen olevani niin pirteä että en kaipaa unta enempää. Toki välillä nukumme päikkäreitä jos siltä tuntuu.
Mun kotoa lähteminen ilman Lenniä ei oo ollu ongelma. Oon kolmesti jättänyt pojat kahden muutamaksi tunniksi ongelmitta. Onhan babakin jättänyt meidät kahden useasti kun on käynyt salilla tai viljelemässä eikä se ole ollut ongelma. Elämä ei ole muuttunut kovinkaan radikaalisti.
Luulin että pikkuvauvat ei sotke koska vaan makaavat paikallaan...muahahaaa....i was so wrong. Lenni kakkaa ja pissaa aina uusille pyyhkeille ja vaatteille joten pyykkiä on TODELLAKIN enemmän ku aikasemmin :)
 |
| Family Kimani |
sunnuntai 29. heinäkuuta 2012
Viikonloppu
Kiva viikonloppu takana. Lauantaina olimme ystäväpariskunnan häissä. Oli oikeen mukavaa tavata kaikkia vanhoja kavereita joita ei enää näe niin usein. Lenni oli oikeen mallivieras, nukkui elämänsä pisimmät unet ja jouduimme herättämään hänet syömään koska mun ruokavarasto meinas räjähtää... :) Oli pakko hakea kesken juhlan kotoa käsipumppu koska pikkumies ei pystyny syömään kaikkea ruokaa mitä mammalla oli tarjota. Klo. 00 baba oli sitä mieltä että poika pitää viedä kotiin koska hälinä on liian kova. Oltiin Lennin kanssa kyllä kokoajan kaukana musiikista mutta basson ääni kuului silti aika hyvin. Lähdettiin siis kotiin mutta käskin baban palata juhliin koska hänellä oli siellä paljon ystäviä joita ei ollut tavannut pitkään aikaan. Baba lähti takaisin juhliin mutta palasi tunnin kuluttua kotiin nukkumaan.
Lenni nukkui hyvin niinkun aina. Omassa sängyssä hän ei suostu nukkumaan (tai ehkä me ei jakseta taistella?) vaan ehdottomasti paras nukkumisratkaisu on tähän asti ollu se että poika nukkuu olkkarissa sohvalla ja me omassa makuuhuoneessa. Tämä ratkaisu ei kuitenkaan pitemmänpäälle toimi koska pian poika alkaa liikkumaan ja silloin häntä ei voi enää jättää yksin sohvalle...
Sunnuntai on ollu oikeen leppoisa, lähdin päivällä kaupungille 1,5 tunniksi siskojen kanssa, baba ja Lenni jäi kotiin. Palattuani tuli Francis perheineen vauvaa katsomaan. Illalla lähdimme vaunulenkille, Lenni nautti kyydistä ja nukkui taas kerran pitkät torkut.
Ihanaa että huomenna on maanantai, mutta pelottavaa on se että baballa alkaa yövuorot... kuinka me pärjätään ilman baban apua? Se jää nähtäväksi...
Lenni nukkui hyvin niinkun aina. Omassa sängyssä hän ei suostu nukkumaan (tai ehkä me ei jakseta taistella?) vaan ehdottomasti paras nukkumisratkaisu on tähän asti ollu se että poika nukkuu olkkarissa sohvalla ja me omassa makuuhuoneessa. Tämä ratkaisu ei kuitenkaan pitemmänpäälle toimi koska pian poika alkaa liikkumaan ja silloin häntä ei voi enää jättää yksin sohvalle...
Sunnuntai on ollu oikeen leppoisa, lähdin päivällä kaupungille 1,5 tunniksi siskojen kanssa, baba ja Lenni jäi kotiin. Palattuani tuli Francis perheineen vauvaa katsomaan. Illalla lähdimme vaunulenkille, Lenni nautti kyydistä ja nukkui taas kerran pitkät torkut.
Ihanaa että huomenna on maanantai, mutta pelottavaa on se että baballa alkaa yövuorot... kuinka me pärjätään ilman baban apua? Se jää nähtäväksi...
perjantai 27. heinäkuuta 2012
Ihmeellinen keho
4 päivää synnytyksestä (kuva otettu siis toissapäivänä) ja kehoni on MELKEIN sama kuin ennen raskautta. Uskomatonta kuinka mukautuvainen keho on ja kuinka nopeasti se palautuu omiin mittoihinsa. Olen hyvin kiitollinen tästä :)
torstai 26. heinäkuuta 2012
Lepopäivä
Tänään on ollu mun osalta lepopäivä. Energiaa mulla riittäis vaikka mihin mutta alakerran tikit kinnaa ja kirvelee sen verran että on pakko hidastaa tahtia. Aamupäivällä Jenni kävi tyttöjen kanssa visiitillä. Lennin sedät Njogu ja Justin kävi kans moikkaamassa. Iltapäivällä tuli neuvola käymään. Lennin paino oli noussu supervauhtia nimittäin se oli jo ohittanu syntymäpainonsa! 3960g näytti vaaka! Poika saa mammalta hyvää maitoa! :)
Yöelämä
Kolmas yö kotona Juniorin kanssa. Lenni päätti että kolmas yö ei tuu oleen hyvä eikä myöskään ihan huono vaan siltä väliltä. Illalla yritettiin laittaa se nukkumaan omaan sänkyyn mutta se vaan ähisi eikä löytäny rauhaa. Kädet vispas ja se ei oikeen tienny miten sen olis pitäny olla. Sillä oli kyllä aika nälkä joten syötin sitä uudestaan ja uudestaan kunnes se simahti mutta heräs ähisemään kun yritettiin laittaa se omaan sänkyyn. Sitte tehtiin niin että mä otin sen olkkariin ja makasin sen vieressä käsi pepun päällä kunnes herra nukahti oikeesti. Siihen meni ehkä 3 minuuttia. Rakas halus siis vaan että joku on sen vieressä. En uskaltanu ottaa riskiä ja siirtää Lenniä omaan sänkyyn vaan jätin pojan nukkumaan sohvalle ja menin ite baban viereen omaan sänkyyn. Poika nukkui aamu kuuteen asti, heräsin siihen että baba kanniskeli sitä ympäri ja yritti syöttää sille pullosta pumppaamaani maitoa...tuttipullo oli kuitenkin ollu huonosti kiinni ja nyt meillä on rintamaitoa sohvalla... nice :) Eli tehtiin vuoron vaihto, baba pääsi nukkumaan ja minä syötin Lennin. Nyt pojat nukkuu vierekkäin sängyssä ja mulla on ihanaa egen tid... :) Elämä tuntuu seesteiseltä ja kaikki on just niinku pitääkin <3
tiistai 24. heinäkuuta 2012
Uusi elämä
Nyt ollaan eletty 4vuorokautta meidän uutta elämää! Sanoinkuvaamaton fiilis. Päivät on kuluneet sopivalla tahdilla ja kaikki on tuntunu heti alusta suht luonnolliselta. Lennon poika syntyi siis lauantai aamuna klo 5.14. Synnytys meni kaikin puolin hyvin ja nopeasti, siis voisin väittää että parempaa synnytystä on vaikea tavoitella :)
Lyhennettynä kuvailisin tapahtumia näin:
Supistukset alkoivat hiipien n klo 21 illalla, aluksi menkkamaista jomotusta alaselässä ja alavatsalla, sup. väli 5-6min kipu asteikolla 0-10 n. 2 sillähetkellä.
Parin tunnin päästä sup väli n. 2-4min, kipu ehkä 3-4, liikkuminen ja alaselkähieronta auttoi hyvin. klo 00.30 oli aika lähteä ulos kävelemään koska olo alkoi olla niin tuskainen, kipu n. 5.
klo. 02.30 sairaalaan, käyrälle ja klo. 03.10 sisätutkimus, auki 5cm, vaatteiden vaihto, synn. saliin siirtyminen.
klo. 03.50 sain epiduraalin joka lievensi kipuja mutta hyvin pian alkoi polte häntäluussa. Vedet puhkastiin, kipu alapäässä kova! n. 8-9
klo. 05.07 ponnistin 7min ja poika oli ulkona! Täyden kympin poika! Onnen määrä ei ole kuvailtavissa, ensimmäinen ajatus oli: kuinka noin iso lapsi tuli ulos musta, ei voi ymmärtää! Ja vielä suhteellisen helposti.
Vastasyntyneen hoito on aika mutkatonta ollut tähän asti. Lenni nukkuu oikeestaan koko ajan lukuunottamatta hetkiä kun hän herää syömään ja vaipanvaihtoon. Ensimmäiset yöt sillä on ollu vähän nurinkurinen rytmi, nukkunut läpi koko päivän ja ollut enemmän hereillä yöllä mutta nyt viimesin yö on ollut mahtava! Laitettiin poika nukkumaan klo 01 yöllä omaan sänkyyn, hetki ennenkuin oltiin ite menossa nukkumaan. Luulen että talon äänet ja valo rauhoitti hänet syvempään uneen ja hän ei sitten herännyt kun tultiin ite nukkumaan. Klo. 03 kuulin tuhinaa ja ähinää ja päätin syöttää hänet ENNEN kun alkaa huuto, fiksu veto. Poika söi pilkkopimeässä, ei keskusteltu eikä seurusteltu. Heti syötön jälkeen takas omaan sänkyyn. Hiljaisuus. Klo 05.30 heräsin ihmettelemään miksei poika oo heränny syömään. Oli pakko mennä kattomaan että se hengittää. Sitten nousin ylös pumppaamaan kovat ja täydet rinnat (pumppaan joka aamu hieman maitoa pakkaseen niin saa baba sitten antaa kun lähden jonnekkin) ja sen jälkeen hain ähisevän pojan syömään. Baba sai jatkaa nukkumista. Lenni parka oli kakannut pyjaman läpi ja kävi sääliks että oli joutunu oleen noin ties kuinka kauan, ihme ettei se herättäny meitä vaihtamaan vaippaa. Nyt poika on puhdas ja syötetty, vein takas omaan sänkyyn ja jatkan ite täällä olkkarissa bloggaamista vielä hetken ennenkuin liityn poikien joukkoon taas.
Väsymystä emme siis todellakaan pode, vaikka edellisyö olikin yhtä valvomista mutta kun meitä on kaksi niin vuorottelimme ja saimme tarpeeksi unta siltikin.
Ei voi sanoa muutakuin että ELÄMÄ ON IHANAA! <3
Lyhennettynä kuvailisin tapahtumia näin:
Supistukset alkoivat hiipien n klo 21 illalla, aluksi menkkamaista jomotusta alaselässä ja alavatsalla, sup. väli 5-6min kipu asteikolla 0-10 n. 2 sillähetkellä.
Parin tunnin päästä sup väli n. 2-4min, kipu ehkä 3-4, liikkuminen ja alaselkähieronta auttoi hyvin. klo 00.30 oli aika lähteä ulos kävelemään koska olo alkoi olla niin tuskainen, kipu n. 5.
klo. 02.30 sairaalaan, käyrälle ja klo. 03.10 sisätutkimus, auki 5cm, vaatteiden vaihto, synn. saliin siirtyminen.
klo. 03.50 sain epiduraalin joka lievensi kipuja mutta hyvin pian alkoi polte häntäluussa. Vedet puhkastiin, kipu alapäässä kova! n. 8-9
klo. 05.07 ponnistin 7min ja poika oli ulkona! Täyden kympin poika! Onnen määrä ei ole kuvailtavissa, ensimmäinen ajatus oli: kuinka noin iso lapsi tuli ulos musta, ei voi ymmärtää! Ja vielä suhteellisen helposti.
Vastasyntyneen hoito on aika mutkatonta ollut tähän asti. Lenni nukkuu oikeestaan koko ajan lukuunottamatta hetkiä kun hän herää syömään ja vaipanvaihtoon. Ensimmäiset yöt sillä on ollu vähän nurinkurinen rytmi, nukkunut läpi koko päivän ja ollut enemmän hereillä yöllä mutta nyt viimesin yö on ollut mahtava! Laitettiin poika nukkumaan klo 01 yöllä omaan sänkyyn, hetki ennenkuin oltiin ite menossa nukkumaan. Luulen että talon äänet ja valo rauhoitti hänet syvempään uneen ja hän ei sitten herännyt kun tultiin ite nukkumaan. Klo. 03 kuulin tuhinaa ja ähinää ja päätin syöttää hänet ENNEN kun alkaa huuto, fiksu veto. Poika söi pilkkopimeässä, ei keskusteltu eikä seurusteltu. Heti syötön jälkeen takas omaan sänkyyn. Hiljaisuus. Klo 05.30 heräsin ihmettelemään miksei poika oo heränny syömään. Oli pakko mennä kattomaan että se hengittää. Sitten nousin ylös pumppaamaan kovat ja täydet rinnat (pumppaan joka aamu hieman maitoa pakkaseen niin saa baba sitten antaa kun lähden jonnekkin) ja sen jälkeen hain ähisevän pojan syömään. Baba sai jatkaa nukkumista. Lenni parka oli kakannut pyjaman läpi ja kävi sääliks että oli joutunu oleen noin ties kuinka kauan, ihme ettei se herättäny meitä vaihtamaan vaippaa. Nyt poika on puhdas ja syötetty, vein takas omaan sänkyyn ja jatkan ite täällä olkkarissa bloggaamista vielä hetken ennenkuin liityn poikien joukkoon taas.
Väsymystä emme siis todellakaan pode, vaikka edellisyö olikin yhtä valvomista mutta kun meitä on kaksi niin vuorottelimme ja saimme tarpeeksi unta siltikin.
Ei voi sanoa muutakuin että ELÄMÄ ON IHANAA! <3
sunnuntai 22. heinäkuuta 2012
9 kuukauden odotuksen päätös
Tätä hetkeä ollaan odotettu kauan! Vihdoinkin saatiin tavata pikkuinen! Onnea en osaa kuvailla! Pää lyö tyhjää enkä nyt jaksa kirjottaa muuta, mulla on tärkeempääkin tekemistä ;)
torstai 19. heinäkuuta 2012
Project Delivery
Ilta on kulunu mukavasti SKY terassilla:) Juotiin alkoholittomia drinkkejä ja juteltiin tyttöjen juttuja:) klo 00.00 käveltiin jennin kanssa kotiin oikeen reippaasti tarkoituksen käynnistää synnytys:) Ylämäessä tein kyykkyjä:)
 | |
| Reisilihakset huusi hoosiannaa...voin kertoa että treenaamisen aloitus tulee oleen tuskaa:) |
Rintaruokinta
Tänään taisin oivaltaa jotain kun tavattiin mammojen kanssa. Kaikki mammat oli tosi hoikassa kunnossa, osa melkein laihempia ku ennen raskautta ja jokaisella oli maidontuotanto loppunu jo aikoja sitte (vauvat max 6kk vanhoja) eli kaikki vauvat sai nyt korviketta. Sitten tunnen mammoja jotka on syöneet hyvin ja olleet tukevampia joilla maito on riittänyt hyvin ja kauan. Tällä on pakko olla joku yhteys?!
Se kumpaan ryhmään mä mielummin kuuluisin saa nyt jäädä mainitsematta mutta uskon siis kyllä siihen afrikkalaisen tradition toimivuuteen että juuri synnyttänyttä äitiä paapotaan ja syötetään jotta maitoa riittäisi hyvin vauvalle. Siellä synnyttänyt äiti melkeimpä "lihotetaan" tahallaan. Varmasti näillä mammoilla on myös hyvää maitoa tarjota vauvoillensa.
Toivon että imetys onnistuu mutta jos se ei onnistu niin en suostu potemaan huonoa omaatuntoa siitä että annan pullosta korviketta. Pääasia on että vauvalla on masu täynnä.
Se kumpaan ryhmään mä mielummin kuuluisin saa nyt jäädä mainitsematta mutta uskon siis kyllä siihen afrikkalaisen tradition toimivuuteen että juuri synnyttänyttä äitiä paapotaan ja syötetään jotta maitoa riittäisi hyvin vauvalle. Siellä synnyttänyt äiti melkeimpä "lihotetaan" tahallaan. Varmasti näillä mammoilla on myös hyvää maitoa tarjota vauvoillensa.
Toivon että imetys onnistuu mutta jos se ei onnistu niin en suostu potemaan huonoa omaatuntoa siitä että annan pullosta korviketta. Pääasia on että vauvalla on masu täynnä.
keskiviikko 18. heinäkuuta 2012
Neuvola
Kaikki hyvin Soilin luona. Paino tänään 73,9 eli siis melkein 14kg tullu lisää koko aikana, verenpaineissa ei huomauttamista, ei turvotusta eikä mitään muutakaan mainitsemisen arvoista. Varattiin yliaikaisuuskontrolli ens torstaille keskussairaalaan. Neuvolan jälkeen mentiin ostoksille P:n kanssa ja ostettiin loput käyttötavarat mitä ajateltiin et voidaan tarvita: vaippoja, liivinsuojia, baby lotionia (Peterin mielestä se on välttämätön, ei voi käyttää vauvan iholle meidän (hajustamatonta) rasvaa) tuttipullo, 1 kpl NAN korviketta ihan vaan henkiseksi tueksi:)
Ainoa mikä nyt vielä puuttuu on hoitoalusta...katotaan saadaanko se järjestettyä ennen vauvan tuloa:)
Ainoa mikä nyt vielä puuttuu on hoitoalusta...katotaan saadaanko se järjestettyä ennen vauvan tuloa:)
 | |
| Maidonkerääjän löysin suvikirppikseltä hintaan 0,80€. Hyvin steriloituna se on kuin uusi. |
 |
| Soili repäs taas jonku hyvän jutun jolle mun piti irvistää:) Kuvaa en viitti Soilista laittaa tänne kun lupaa en kysynyt. |
tiistai 17. heinäkuuta 2012
Rv 40+4
Ylihän tämä meni...jotenkin yllättävää, jotenkin arvattavissa:) Olin ajatellu että koska äiti on synnyttänyt kaksi ensimmäistään etuajassa niin ehkä mullakin olis mahikset siihen mutta ei. Toisaalta kukaan ei kyl oo väittäny että tällaset asiat kulkis suvussa joten ketään en voi syyttää. No joo, eipä tää juuri haittaa vaikka joutuukin odottelemaan, olossa ei oo valittamista. Reilun tunnin päästä olis aika Soilille, katotaan mitä se sanoo...
Mutta olis se jo kiva saada tämä pentu syliin ja nähdä minkänäköstä ihmistä on kantanu sisällään 9 kuukautta!
Mutta olis se jo kiva saada tämä pentu syliin ja nähdä minkänäköstä ihmistä on kantanu sisällään 9 kuukautta!
lauantai 14. heinäkuuta 2012
The due date
Laskettu aika on tänään! Ihmeellistä mutta en vieläkään oikeestaan tajua että pian meitä on kolme! Voinnissa ei oo mitään valittamista, energiaa riittää, nukun hyvin eikä maha ahdista. Selkäkipu on loppunut ja voin taas syödä suht normaalisti ilman että ruoka meinaa nousta ylös...ei oikeestaan haittaa vaikka olisin raskaana vielä muutaman viikon:)
perjantai 13. heinäkuuta 2012
Lastenkasvatus
Lastenkasvatus on tunnetusti mun lemppari puheenaiheita. Tästä aiheesta jutellaan usein niin äitin, Katjan ku Jenninki kanssa ja ollaan kaikki suht samoilla linjoilla. Vaikka mä on periaattessa se-joka-ei-kuulu-joukkoon koska olen tills vidare lapseton ihminen niin sehän ei tarkota etteikö multa lohkeis hyviä ideoita ja ajatuksia :)
Pääperiaatteessa toivon ja pyrin kasvattamaan lapseni näin:
1) EI -sanaa käytetään tarkkaan ja harkitusti. Silloin kun sitä käytetään niin se on järkkymätön EI josta ei keskustella eikä livetä. Asia jota en voi sietää on vanhemmat jotka kieltävät vähän väliä lapsiaan mutta ei kuitenkaan oikeasti tarkoita sitä koska he eivät vie sanomisiaan loppuun asti.
Esim: Ville! älä juokse nurmikolla! TAI Anna, älä mene hiekkalaatikkoon koska eilen on satanut ja hiekka on märkää.
Tässä pari (huonoa) esimerkkiä jossa ei mun mielestä oo mitään järkeä KOSKA: On turhaa kieltää lapselta semmonen tekeminen josta ei koidu kenellekkään haittaa ja koska harva vanhempi sitten kuitenkaan nostaa lapsensa pois hiekkalaatikolta tai pysäyttää juoksevan lapsen vaan toiminta saa jatkua ja EI sanalta viedään taas kerran pohja...
2) Niin kauan kun lapsi ei vahingoita muita ihmisiä, itseään tai tavaroita niin häntä ei turhaan kielletä.
En ymmärrä miks lapselta kielletään semmonen tekeminen josta ei koidu harmia. Esim: kattiloiden rummuttaminen lusikalla tai ruuan syöminen käsin (puhutaan siis taaperosta). Sen sijaan jos lapsi heittelee isän kallista puhelinta lattiaan tai haluaa kaataa vettä äidin läppärille niin se kielletään jyrkästi ja selitetään miksi se ei ole sallittua.
3) Syy ja seuraus on hyvin selkeitä ja lapsi tietää että jos käyttäydyn noin niin sitten tapahtuu näin... Eli mun mielestä lapsella on oikeus voida itse päättää mitä tulevalta odottaa... Esim. lapselle on selitetty miksi tielle juokseminen on ehdottomasti kiellettyä, jos lapsi kuitenkin päättää juosta tielle niin seuraukset ovat 'rankat' (ennalta tiedossa olevat). Näin lapsi voi itse päättää juostako tielle vai ei... Tetenkin kaikista tärkeintä on kertoa MIKSI sinne tielle EI saa juosta, ei oo mitään järkeä olla selittämättä asian ydintä. Lapset on älykkäitä.
4) Käytöstavat ja kohteliaisuus ovat tärkeitä asioita jotka opitaan jo nuorena. Tähän kuuluu muiden ihmisten kunnioitus. En tuu koskaan (näin ei sais sanoa :)) mukisematta nielemään sitä että mun lapsi haukkuu, puhuu rumasti tai on muuten epäkunnioittava mm. meitä vanhempia kohtaan. Toivon että osaan olla hieman tiukempi kun omat vanhempani tässä asiassa. Esim. epäkunnioittava teini voi unohtaa autokyydit sun muut luxukset kuten esimerkiksi ruuan:) Turha tulla isän ja äidin ostamia ruokia syömään jos ei osaa puhua nätisti ja käyttäytyä ihmisiksi. Meidän katon alla vallitsee meidän säännöt joita noudatetaan. Asioista voidaan jutella ja kompromisseja tehdä ja on myös tärkeää että vanhemmat kunnioittavat ja kuuntelevat omaa lastaan.
5) Lapsilla on oltava hyvät roolimallit kotoa. Lapsille on turha selittää että tupakanpoltto on tyhmää jos ite käy sauhuttelemassa tai että kiroilu on rumaa jos itse ei pysty hillitsemään kieltään.
On muutamia äitejä joita tunnen, joiden kasvatusmetodit ovat ihailtavia ja joita pyrin kopioimaan:) Nuoresta iästä huolimatta Katja ja Jenni ovat onnistuneet kasvattamaan lapsiaan mielestäni juuri oikealla tavalla. Jenni on todella konsekvent ja lapsista huomaa kuinka harmonisia he ovat kun he tietävät missä rajat kulkevat ja että mamma ja daddy ovat pomoja.
Katjan 'kasvatustyö' ei ehkä vielä oo tuottanut niin näkyvää hedelmää Mion nuoren iän takia mutta on ihailtavaa nähdä kuinka jo 1 vuotiaan kanssa voi olla säännöt joita noudatetaan. Miosta kasvaa varmasti itseensä luottava nuori mies jolla on käytöstavat kohdillaan ja tämä kiitos äidin joka antaa paljon rakkautta ja selviä sääntöjä. Miosta huomaa jo nyt että kotona on kaikki tärkeät asiat juuri oikealla mallilla koska hän on hyväntuulinen ja hyväntahtoinen poika jolla suu on hymyssä suurimman osan ajasta:)
Pääperiaatteessa toivon ja pyrin kasvattamaan lapseni näin:
1) EI -sanaa käytetään tarkkaan ja harkitusti. Silloin kun sitä käytetään niin se on järkkymätön EI josta ei keskustella eikä livetä. Asia jota en voi sietää on vanhemmat jotka kieltävät vähän väliä lapsiaan mutta ei kuitenkaan oikeasti tarkoita sitä koska he eivät vie sanomisiaan loppuun asti.
Esim: Ville! älä juokse nurmikolla! TAI Anna, älä mene hiekkalaatikkoon koska eilen on satanut ja hiekka on märkää.
Tässä pari (huonoa) esimerkkiä jossa ei mun mielestä oo mitään järkeä KOSKA: On turhaa kieltää lapselta semmonen tekeminen josta ei koidu kenellekkään haittaa ja koska harva vanhempi sitten kuitenkaan nostaa lapsensa pois hiekkalaatikolta tai pysäyttää juoksevan lapsen vaan toiminta saa jatkua ja EI sanalta viedään taas kerran pohja...
2) Niin kauan kun lapsi ei vahingoita muita ihmisiä, itseään tai tavaroita niin häntä ei turhaan kielletä.
En ymmärrä miks lapselta kielletään semmonen tekeminen josta ei koidu harmia. Esim: kattiloiden rummuttaminen lusikalla tai ruuan syöminen käsin (puhutaan siis taaperosta). Sen sijaan jos lapsi heittelee isän kallista puhelinta lattiaan tai haluaa kaataa vettä äidin läppärille niin se kielletään jyrkästi ja selitetään miksi se ei ole sallittua.
3) Syy ja seuraus on hyvin selkeitä ja lapsi tietää että jos käyttäydyn noin niin sitten tapahtuu näin... Eli mun mielestä lapsella on oikeus voida itse päättää mitä tulevalta odottaa... Esim. lapselle on selitetty miksi tielle juokseminen on ehdottomasti kiellettyä, jos lapsi kuitenkin päättää juosta tielle niin seuraukset ovat 'rankat' (ennalta tiedossa olevat). Näin lapsi voi itse päättää juostako tielle vai ei... Tetenkin kaikista tärkeintä on kertoa MIKSI sinne tielle EI saa juosta, ei oo mitään järkeä olla selittämättä asian ydintä. Lapset on älykkäitä.
4) Käytöstavat ja kohteliaisuus ovat tärkeitä asioita jotka opitaan jo nuorena. Tähän kuuluu muiden ihmisten kunnioitus. En tuu koskaan (näin ei sais sanoa :)) mukisematta nielemään sitä että mun lapsi haukkuu, puhuu rumasti tai on muuten epäkunnioittava mm. meitä vanhempia kohtaan. Toivon että osaan olla hieman tiukempi kun omat vanhempani tässä asiassa. Esim. epäkunnioittava teini voi unohtaa autokyydit sun muut luxukset kuten esimerkiksi ruuan:) Turha tulla isän ja äidin ostamia ruokia syömään jos ei osaa puhua nätisti ja käyttäytyä ihmisiksi. Meidän katon alla vallitsee meidän säännöt joita noudatetaan. Asioista voidaan jutella ja kompromisseja tehdä ja on myös tärkeää että vanhemmat kunnioittavat ja kuuntelevat omaa lastaan.
5) Lapsilla on oltava hyvät roolimallit kotoa. Lapsille on turha selittää että tupakanpoltto on tyhmää jos ite käy sauhuttelemassa tai että kiroilu on rumaa jos itse ei pysty hillitsemään kieltään.
On muutamia äitejä joita tunnen, joiden kasvatusmetodit ovat ihailtavia ja joita pyrin kopioimaan:) Nuoresta iästä huolimatta Katja ja Jenni ovat onnistuneet kasvattamaan lapsiaan mielestäni juuri oikealla tavalla. Jenni on todella konsekvent ja lapsista huomaa kuinka harmonisia he ovat kun he tietävät missä rajat kulkevat ja että mamma ja daddy ovat pomoja.
Katjan 'kasvatustyö' ei ehkä vielä oo tuottanut niin näkyvää hedelmää Mion nuoren iän takia mutta on ihailtavaa nähdä kuinka jo 1 vuotiaan kanssa voi olla säännöt joita noudatetaan. Miosta kasvaa varmasti itseensä luottava nuori mies jolla on käytöstavat kohdillaan ja tämä kiitos äidin joka antaa paljon rakkautta ja selviä sääntöjä. Miosta huomaa jo nyt että kotona on kaikki tärkeät asiat juuri oikealla mallilla koska hän on hyväntuulinen ja hyväntahtoinen poika jolla suu on hymyssä suurimman osan ajasta:)
sunnuntai 8. heinäkuuta 2012
Kynnet
Sain tässä yks päivä idean että vois taas (joulun aikoihin laitoin ja ne oli ihanat) laittaa rakennekynnet nyt kun en oo palaamassa työelämään ainakaan vuoteen. Olis niin ihanaa olla huoliteltu mamma. Ongelma on nyt vaan raha...kysymys kuuluu, haluanko laittaa 95€ + 780€ (huollot 65€x12) vuodessa hyvännäkösiin kynsiin? Se on aika iso raha...
En epäröis hetkeäkään laittaa kynsiä jos ne maksais vaan sen kertalaiton mutta kun tuo huolto pitää kuitenkin tehdä n. kerran kuussa ja sekään ei ihan ilmasta ole...
Katja tosin ehdotti että voisin ostaa kaikki värkit ja se vois opetella laittamaan niitä, silloin pääsis paljon halvemmalla, toki nythän meidän välillä on reilut 400km joten sekään ei taida ihan mutkatonta olla...
Taidanpa tehdä niinkun aina näissä asioissa...soittaa jollekulle (äitille) ja kysyä mielipidettä...
...Ja mitä vauvanhoitoon tulee niin sehän ei ole ongelma, mun tyyliä ei oo mitkään superpitkät kynnet vaan ihan luonnolliset ranskalaiset suht lyhkäset kynnet jotka ei raavi pientä pyllyä...
En epäröis hetkeäkään laittaa kynsiä jos ne maksais vaan sen kertalaiton mutta kun tuo huolto pitää kuitenkin tehdä n. kerran kuussa ja sekään ei ihan ilmasta ole...
Katja tosin ehdotti että voisin ostaa kaikki värkit ja se vois opetella laittamaan niitä, silloin pääsis paljon halvemmalla, toki nythän meidän välillä on reilut 400km joten sekään ei taida ihan mutkatonta olla...
Taidanpa tehdä niinkun aina näissä asioissa...soittaa jollekulle (äitille) ja kysyä mielipidettä...
lauantai 7. heinäkuuta 2012
Rv 39+0
Tasan viikko laskettuun aikaan tänään! Tänään iski todellisuus kun tajusin että kolmen viikon sisällä meitä on kolme eikä menneisyyteen ole palaamista. Me ei enään ikinä tulla olemaan kahdestaan vaan kolmas pyörä on ikuisesti läsnä...Toivotaan että tästä selvitään kunnialla :)
Muuten lauantaipäivään on kuulunut jalkapallon katselua seinäjoella, vauvantarvikeliikkeessä käynti s-joella, sushin tekemistä ja syömistä sekä pyykinpesua. Katjan ja Mion kanssa oon enimmäkseen seurustellu tänään kun P on pelannu jalkkista ja illalla käyny poikien tapaamisessa. Illalla meinas jo tylsistyttää kun Katja ja Mio lähti mutta onneks P tuli pian kotiin ja saatiin viettää hetki aikaa yhdessä.
Muuten lauantaipäivään on kuulunut jalkapallon katselua seinäjoella, vauvantarvikeliikkeessä käynti s-joella, sushin tekemistä ja syömistä sekä pyykinpesua. Katjan ja Mion kanssa oon enimmäkseen seurustellu tänään kun P on pelannu jalkkista ja illalla käyny poikien tapaamisessa. Illalla meinas jo tylsistyttää kun Katja ja Mio lähti mutta onneks P tuli pian kotiin ja saatiin viettää hetki aikaa yhdessä.
keskiviikko 4. heinäkuuta 2012
sunnuntai 1. heinäkuuta 2012
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)